https://pelitutkimus.journal.fi/issue/feedPelitutkimuksen vuosikirja2022-12-19T00:00:00+02:00Jonne Arjorantajonne.arjoranta@jyu.fiOpen Journal Systems<p>Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu, avoin tiedejulkaisu. Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Pelien ja pelaamisen moniulotteisuus tulee esiin tarkasteltaessa niitä esimerkiksi taiteellisina, teknisinä, sosiaalisina, kulttuurisina tai taloudellisina ilmiöinä, mitkä ovat myös esimerkkejä pelitutkimuksen vuosikirjan sisältämistä näkökulmista.</p>https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/121802Grimmin saduista Controliin – Esseitä pelien ja kirjallisuuden rajalta2022-09-15T18:45:31+03:00Elisa Wiik2022-12-19T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 Elisa Wiikhttps://pelitutkimus.journal.fi/article/view/121712Pelit kulttuurina2022-09-16T14:59:46+03:00J. Tuomas Harviainen2022-12-19T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 Tuomas Harviainenhttps://pelitutkimus.journal.fi/article/view/125382Johdanto2022-12-13T13:55:33+02:00Jonne ArjorantaUsva FrimanRaine KoskimaaFrans MäyräOlli SotamaaJaakko SuominenTanja Välisalo2022-12-19T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 Jonne Arjoranta; Usva Friman, Raine Koskimaa, Frans Mäyrä, Olli Sotamaa, Jaakko Suominen, Tanja Välisalohttps://pelitutkimus.journal.fi/article/view/122646Sukupuoli ja pelikulttuurinen toimijuus suomalaisnaisten digitaalisessa pelaamisessa2022-10-28T20:31:39+03:00Usva Friman2022-12-19T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 Usva Frimanhttps://pelitutkimus.journal.fi/article/view/115006Pelaamisen harrastaminen ulottuu itse pelaamista syvemmälle2022-02-23T09:31:37+02:00Tero Kerttula2022-12-19T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 Tero Kerttulahttps://pelitutkimus.journal.fi/article/view/122627Pelaamisen sosiaaliset palkkiot voivat olla rahaa arvokkaampia2022-10-28T15:52:17+03:00Jani Kinnunen2022-12-19T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 Jani Kinnunenhttps://pelitutkimus.journal.fi/article/view/122963Videopelit ja pelaajat kuvittelemassa nykyuskonnollisuutta2022-11-21T12:55:34+02:00Heidi Rautalahti2022-12-19T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 Heidi Rautalahtihttps://pelitutkimus.journal.fi/article/view/122897Identiteetin (yhteis)rakentaminen ja nuoruus verkossa nykypäivänä2022-11-08T16:17:23+02:00Matilda Ståhl2022-12-19T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 Matilda Ståhlhttps://pelitutkimus.journal.fi/article/view/122870Overwatch e-urheilu ja sukupuolen ja kansallisuuden (uudelleen)muotoutumiset2022-11-06T23:42:56+02:00Maria Ruotsalainen2022-12-19T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 Maria Ruotsalainenhttps://pelitutkimus.journal.fi/article/view/122378Richard D. Duke (1930–2022)2022-10-18T14:44:03+03:00J. Tuomas Harviainen2022-12-19T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 J. Tuomas Harviainenhttps://pelitutkimus.journal.fi/article/view/125387Tero Pasanen (1978–2022)2022-12-13T14:56:48+02:00Jaakko SuominenRaine KoskimaaJonne Arjoranta2022-12-19T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 Jaakko Suominen, Raine Koskimaa; Jonne Arjorantahttps://pelitutkimus.journal.fi/article/view/117029Äänivaikutelmat ja sukupuolen moninaisuus FPS-pelien ääniviestimissä2022-09-02T09:40:10+03:00Vilppu JärvinenPekka Isotalus<div class="page" title="Page 8"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'Palatino';">Äänellä on ensimmäisen persoonan ammuntapeleissä (FPS-peleissä) keskeinen rooli pelaajien keskinäisen viestinnän kannalta. Viestintä voi olla strategista yhteistyön edistämistä tai toisten pelaajien tahallista häiriköintiä. Ääniviestimissä eli <em>voice chateissa</em> esiintyvää häirintää on pelitutkimuksessa tarkasteltu erityisesti (cis)naispelaajien kokemana. Sukupuolivähemmistöt ovat kuitenkin tiettävästi jääneet tarkastelun ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa tuodaan näkyväksi sukupuolen moninaisuus FPS-pelien pelaajakunnassa ja tarkastellaan, millaisia merkityksiä sukupuolivähemmistöt puhuttuun ääneen liittävät. Tulokset osoittavat, ettei kaikilla pelaajilla ole yhdenvertaiset lähtökohdat osallistua FPS-pelien äänikeskusteluihin. Sukupuolivähemmistöön kuuluvalla pelaajalla äänen käyttöön liittyy monia erityisyyksiä, joita artikkelissa avataan viestinnän ja pelitutkimuksen viitekehysten kautta.</span></p> </div> </div> </div>2022-12-19T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 Vilppu Järvinen, Pekka Isotalushttps://pelitutkimus.journal.fi/article/view/116918Pelit, sananvapaus ja sääntely2022-05-09T16:10:26+03:00Riku Neuvonen<p>Pelien sananvapaussuoja ja pelien sääntely on ollut pelitutkimuksessa ja oikeustieteessä sivupolun katvealue. Pelit ovat vuosien saatossa aiheuttaneet useita kohuja. Tässä artikkelissa pelejä rinnastetaan sääntelyn osalta teemoiltaan ja estetiikaltaan vastaavien elokuvien ja sarjakuvien kanssa. Tarkoituksena on osoittaa pelien sananvapauden suojan ja pelien sääntelyn ominaispiirteet osana yleisempää viestinnän ja kulttuurin sääntelyä.</p>2022-12-19T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 Riku Neuvonenhttps://pelitutkimus.journal.fi/article/view/116988Sanailua, suunsoittoa ja syrjintää2022-08-02T10:23:58+03:00Mikko MeriläinenMaria Ruotsalainen<p>Artikkelissa tarkastellaan laadullisen kyselyaineiston (N=180) avulla suomenkielisten, 15–25-vuotiaiden nuorten kokemuksia pelikäytöksestä digitaalisten pelien parissa. Teema-analyysin avulla rakennetut teemat valottavat epäasiallisen pelikäytöksen syitä ja seurauksia, kilpailullisten pelien suunsoittokulttuuria, pelikulttuureissa esiintyvää rakenteellista syrjintää, sekä myönteistä pelikäytöstä. Pelikäytös näyttäytyy artikkelissa monipuolisena ja monimutkaisena kokonaisuutena, johon vaikuttavat niin yksilöiden ominaisuudet ja mieltymykset kuin pelikulttuurien ja yhteiskunnan rakenteet. Artikkelin lopussa esitetään ehdotuksia keinoista vähentää asiatonta pelikäytöstä.</p>2022-12-19T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 Mikko Meriläinen, Maria Ruotsalainenhttps://pelitutkimus.journal.fi/article/view/119330Nallehaaste sosiaalisen hyvinvoinnin ja leikillisen resilienssin rakentajana2022-11-09T11:04:37+02:00Katriina Heljakka<p>Artikkeli käsittelee pandemianaikaista leluleikkiä keväällä 2020 syntyneen #nallehaasteen näkökulmasta keskittyen haasteen uudelleenleikkimiseen keväällä 2021. Artikkelissa esitellyn tutkimuksen empiirisenä aineistona toimii <em>Satakunnan Kansan</em> verkkolehdessä julkaistut yli 260 kuvaleikkiä, jotka analysoitiin tarkastelemalla leikin toiminnallisuutta, tarinallisuutta ja haasteen osoittamaa luovaa esineleikkiä. Artikkelissa pohditaan #nallehaasteen ulottuvuuksia hybridisenä leikkimuotona. Tulokset osoittavat #nallehaasteen monimuotoisena ja kekseliäänä leluleikin muotona, jossa näyttäytyvät nykyleikistä tunnistetut ilmiöt -- leludraamat, leluturismi ja leluaktivismi. Artikkelissa todetaan pandemianaikaisen pehmoleluleikin tuottaneen sosiaalista hyvinvointia haasteeseen osallistuneiden leikkiessä yhteisen hyvän(olon) ja ilon puolesta ja sen toimineen näin leikillisen resilienssin rakentajana.</p>2022-12-19T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 Katriina Heljakka