https://pelitutkimus.journal.fi/issue/feed 2022-12-19T00:00:00+02:00 Jonne Arjoranta jonne.arjoranta@jyu.fi Open Journal Systems <p>Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu, avoin tiedejulkaisu. Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Pelien ja pelaamisen moniulotteisuus tulee esiin tarkasteltaessa niitä esimerkiksi taiteellisina, teknisinä, sosiaalisina, kulttuurisina tai taloudellisina ilmiöinä, mitkä ovat myös esimerkkejä pelitutkimuksen vuosikirjan sisältämistä näkökulmista.</p> https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/121802 2022-09-15T18:45:31+03:00 Elisa Wiik 2022-12-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Elisa Wiik https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/121712 2022-09-16T14:59:46+03:00 J. Tuomas Harviainen 2022-12-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Tuomas Harviainen https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/125382 2022-12-13T13:55:33+02:00 Jonne Arjoranta Usva Friman Raine Koskimaa Frans Mäyrä Olli Sotamaa Jaakko Suominen Tanja Välisalo 2022-12-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Jonne Arjoranta; Usva Friman, Raine Koskimaa, Frans Mäyrä, Olli Sotamaa, Jaakko Suominen, Tanja Välisalo https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/122646 2022-10-28T20:31:39+03:00 Usva Friman 2022-12-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Usva Friman https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/115006 2022-02-23T09:31:37+02:00 Tero Kerttula 2022-12-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Tero Kerttula https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/122627 2022-10-28T15:52:17+03:00 Jani Kinnunen 2022-12-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Jani Kinnunen https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/122963 2022-11-21T12:55:34+02:00 Heidi Rautalahti 2022-12-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Heidi Rautalahti https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/122897 2022-11-08T16:17:23+02:00 Matilda Ståhl 2022-12-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Matilda Ståhl https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/122870 2022-11-06T23:42:56+02:00 Maria Ruotsalainen 2022-12-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Maria Ruotsalainen https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/122378 2022-10-18T14:44:03+03:00 J. Tuomas Harviainen 2022-12-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 J. Tuomas Harviainen https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/125387 2022-12-13T14:56:48+02:00 Jaakko Suominen Raine Koskimaa Jonne Arjoranta 2022-12-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Jaakko Suominen, Raine Koskimaa; Jonne Arjoranta https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/117029 2022-09-02T09:40:10+03:00 Vilppu Järvinen Pekka Isotalus

<div class="page" title="Page 8"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'Palatino';">Äänellä on ensimmäisen persoonan ammuntapeleissä (FPS-peleissä) keskeinen rooli pelaajien keskinäisen viestinnän kannalta. Viestintä voi olla strategista yhteistyön edistämistä tai toisten pelaajien tahallista häiriköintiä. Ääniviestimissä eli <em>voice chateissa</em> esiintyvää häirintää on pelitutkimuksessa tarkasteltu erityisesti (cis)naispelaajien kokemana. Sukupuolivähemmistöt ovat kuitenkin tiettävästi jääneet tarkastelun ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa tuodaan näkyväksi sukupuolen moninaisuus FPS-pelien pelaajakunnassa ja tarkastellaan, millaisia merkityksiä sukupuolivähemmistöt puhuttuun ääneen liittävät. Tulokset osoittavat, ettei kaikilla pelaajilla ole yhdenvertaiset lähtökohdat osallistua FPS-pelien äänikeskusteluihin. Sukupuolivähemmistöön kuuluvalla pelaajalla äänen käyttöön liittyy monia erityisyyksiä, joita artikkelissa avataan viestinnän ja pelitutkimuksen viitekehysten kautta.</span></p> </div> </div> </div>

2022-12-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Vilppu Järvinen, Pekka Isotalus https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/116918 2022-05-09T16:10:26+03:00 Riku Neuvonen

<p>Pelien sananvapaussuoja ja pelien sääntely on ollut pelitutkimuksessa ja oikeustieteessä sivupolun katvealue. Pelit ovat vuosien saatossa aiheuttaneet useita kohuja. Tässä artikkelissa pelejä rinnastetaan sääntelyn osalta teemoiltaan ja estetiikaltaan vastaavien elokuvien ja sarjakuvien kanssa. Tarkoituksena on osoittaa pelien sananvapauden suojan ja pelien sääntelyn ominaispiirteet osana yleisempää viestinnän ja kulttuurin sääntelyä.</p>

2022-12-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Riku Neuvonen https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/116988 2022-08-02T10:23:58+03:00 Mikko Meriläinen Maria Ruotsalainen

<p>Artikkelissa tarkastellaan laadullisen kyselyaineiston (N=180) avulla suomenkielisten, 15–25-vuotiaiden nuorten kokemuksia pelikäytöksestä digitaalisten pelien parissa. Teema-analyysin avulla rakennetut teemat valottavat epäasiallisen pelikäytöksen syitä ja seurauksia, kilpailullisten pelien suunsoittokulttuuria, pelikulttuureissa esiintyvää rakenteellista syrjintää, sekä myönteistä pelikäytöstä. Pelikäytös näyttäytyy artikkelissa monipuolisena ja monimutkaisena kokonaisuutena, johon vaikuttavat niin yksilöiden ominaisuudet ja mieltymykset kuin pelikulttuurien ja yhteiskunnan rakenteet. Artikkelin lopussa esitetään ehdotuksia keinoista vähentää asiatonta pelikäytöstä.</p>

2022-12-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Mikko Meriläinen, Maria Ruotsalainen https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/119330 2022-11-09T11:04:37+02:00 Katriina Heljakka

<p>Artikkeli käsittelee pandemianaikaista leluleikkiä keväällä 2020 syntyneen #nallehaasteen näkökulmasta keskittyen haasteen uudelleenleikkimiseen keväällä 2021. Artikkelissa esitellyn tutkimuksen empiirisenä aineistona toimii <em>Satakunnan Kansan</em> verkkolehdessä julkaistut yli 260 kuvaleikkiä, jotka analysoitiin tarkastelemalla leikin toiminnallisuutta, tarinallisuutta ja haasteen osoittamaa luovaa esineleikkiä. Artikkelissa pohditaan #nallehaasteen ulottuvuuksia hybridisenä leikkimuotona. Tulokset osoittavat #nallehaasteen monimuotoisena ja kekseliäänä leluleikin muotona, jossa näyttäytyvät nykyleikistä tunnistetut ilmiöt -- leludraamat, leluturismi ja leluaktivismi. Artikkelissa todetaan pandemianaikaisen pehmoleluleikin tuottaneen sosiaalista hyvinvointia haasteeseen osallistuneiden leikkiessä yhteisen hyvän(olon) ja ilon puolesta ja sen toimineen näin leikillisen resilienssin rakentajana.</p>

2022-12-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Katriina Heljakka