https://pelitutkimus.journal.fi/ <p>Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu, avoin tiedejulkaisu. Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Pelien ja pelaamisen moniulotteisuus tulee esiin tarkasteltaessa niitä esimerkiksi taiteellisina, teknisinä, sosiaalisina, kulttuurisina tai taloudellisina ilmiöinä, mitkä ovat myös esimerkkejä pelitutkimuksen vuosikirjan sisältämistä näkökulmista.</p> Suomen pelitutkimuksen seura ry. fi-FI Pelitutkimuksen vuosikirja 1798-355X <p>Pelitutkimuksen vuosikirja toimii avoimen julkaisemisen periaatteella ja kaikki julkaisut ovat saatavilla heti julkaisun jälkeen. Pelitutkimuksen vuosikirjan tekstien tekijänoikeudet ja julkaisuoikeudet ovat kunkin artikkelin kirjoittajilla. Vuosikirjan tekstit on julkaistu <a href="https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi">Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen</a> -lisenssillä ja niitä saa vapaasti käyttää lisenssin sallimiin käyttötarkoituksiin. Mahdollisesta kaupallisesta uudelleenjulkaisusta tulee aina sopia kunkin artikkelin kirjoittajan kanssa.</p> https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/122646 Usva Friman Copyright (c) 2022 Usva Friman https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2022-12-19 2022-12-19 105–110 105–110 https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/115006 Tero Kerttula Copyright (c) 2022 Tero Kerttula https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2022-12-19 2022-12-19 111–114 111–114 https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/122627 Jani Kinnunen Copyright (c) 2022 Jani Kinnunen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2022-12-19 2022-12-19 115–119 115–119 https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/122963 Heidi Rautalahti Copyright (c) 2022 Heidi Rautalahti https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2022-12-19 2022-12-19 120–123 120–123 https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/122897 Matilda Ståhl Copyright (c) 2022 Matilda Ståhl https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2022-12-19 2022-12-19 124–128 124–128 https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/122870 Maria Ruotsalainen Copyright (c) 2022 Maria Ruotsalainen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2022-12-19 2022-12-19 129–134 129–134 https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/122378 J. Tuomas Harviainen Copyright (c) 2022 J. Tuomas Harviainen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2022-12-19 2022-12-19 135–136 135–136 https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/125387 Jaakko Suominen Raine Koskimaa Jonne Arjoranta Copyright (c) 2022 Jaakko Suominen, Raine Koskimaa; Jonne Arjoranta https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2022-12-19 2022-12-19 137–139 137–139 https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/117029 <div class="page" title="Page 8"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'Palatino';">Äänellä on ensimmäisen persoonan ammuntapeleissä (FPS-peleissä) keskeinen rooli pelaajien keskinäisen viestinnän kannalta. Viestintä voi olla strategista yhteistyön edistämistä tai toisten pelaajien tahallista häiriköintiä. Ääniviestimissä eli <em>voice chateissa</em> esiintyvää häirintää on pelitutkimuksessa tarkasteltu erityisesti (cis)naispelaajien kokemana. Sukupuolivähemmistöt ovat kuitenkin tiettävästi jääneet tarkastelun ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa tuodaan näkyväksi sukupuolen moninaisuus FPS-pelien pelaajakunnassa ja tarkastellaan, millaisia merkityksiä sukupuolivähemmistöt puhuttuun ääneen liittävät. Tulokset osoittavat, ettei kaikilla pelaajilla ole yhdenvertaiset lähtökohdat osallistua FPS-pelien äänikeskusteluihin. Sukupuolivähemmistöön kuuluvalla pelaajalla äänen käyttöön liittyy monia erityisyyksiä, joita artikkelissa avataan viestinnän ja pelitutkimuksen viitekehysten kautta.</span></p> </div> </div> </div> Vilppu Järvinen Pekka Isotalus Copyright (c) 2022 Vilppu Järvinen, Pekka Isotalus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2022-12-19 2022-12-19 4–26 4–26 https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/116918 <p>Pelien sananvapaussuoja ja pelien sääntely on ollut pelitutkimuksessa ja oikeustieteessä sivupolun katvealue. Pelit ovat vuosien saatossa aiheuttaneet useita kohuja. Tässä artikkelissa pelejä rinnastetaan sääntelyn osalta teemoiltaan ja estetiikaltaan vastaavien elokuvien ja sarjakuvien kanssa. Tarkoituksena on osoittaa pelien sananvapauden suojan ja pelien sääntelyn ominaispiirteet osana yleisempää viestinnän ja kulttuurin sääntelyä.</p> Riku Neuvonen Copyright (c) 2022 Riku Neuvonen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2022-12-19 2022-12-19 27–48 27–48 https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/116988 <p>Artikkelissa tarkastellaan laadullisen kyselyaineiston (N=180) avulla suomenkielisten, 15–25-vuotiaiden nuorten kokemuksia pelikäytöksestä digitaalisten pelien parissa. Teema-analyysin avulla rakennetut teemat valottavat epäasiallisen pelikäytöksen syitä ja seurauksia, kilpailullisten pelien suunsoittokulttuuria, pelikulttuureissa esiintyvää rakenteellista syrjintää, sekä myönteistä pelikäytöstä. Pelikäytös näyttäytyy artikkelissa monipuolisena ja monimutkaisena kokonaisuutena, johon vaikuttavat niin yksilöiden ominaisuudet ja mieltymykset kuin pelikulttuurien ja yhteiskunnan rakenteet. Artikkelin lopussa esitetään ehdotuksia keinoista vähentää asiatonta pelikäytöstä.</p> Mikko Meriläinen Maria Ruotsalainen Copyright (c) 2022 Mikko Meriläinen, Maria Ruotsalainen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2022-12-19 2022-12-19 49–71 49–71 https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/119330 <p>Artikkeli käsittelee pandemianaikaista leluleikkiä keväällä 2020 syntyneen #nallehaasteen näkökulmasta keskittyen haasteen uudelleenleikkimiseen keväällä 2021. Artikkelissa esitellyn tutkimuksen empiirisenä aineistona toimii <em>Satakunnan Kansan</em> verkkolehdessä julkaistut yli 260 kuvaleikkiä, jotka analysoitiin tarkastelemalla leikin toiminnallisuutta, tarinallisuutta ja haasteen osoittamaa luovaa esineleikkiä. Artikkelissa pohditaan #nallehaasteen ulottuvuuksia hybridisenä leikkimuotona. Tulokset osoittavat #nallehaasteen monimuotoisena ja kekseliäänä leluleikin muotona, jossa näyttäytyvät nykyleikistä tunnistetut ilmiöt -- leludraamat, leluturismi ja leluaktivismi. Artikkelissa todetaan pandemianaikaisen pehmoleluleikin tuottaneen sosiaalista hyvinvointia haasteeseen osallistuneiden leikkiessä yhteisen hyvän(olon) ja ilon puolesta ja sen toimineen näin leikillisen resilienssin rakentajana.</p> Katriina Heljakka Copyright (c) 2022 Katriina Heljakka https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2022-12-19 2022-12-19 72–98 72–98 https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/121802 Elisa Wiik Copyright (c) 2022 Elisa Wiik https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2022-12-19 2022-12-19 99–102 99–102 https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/121712 J. Tuomas Harviainen Copyright (c) 2022 Tuomas Harviainen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2022-12-19 2022-12-19 103–104 103–104 https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/125382 Jonne Arjoranta Usva Friman Raine Koskimaa Frans Mäyrä Olli Sotamaa Jaakko Suominen Tanja Välisalo Copyright (c) 2022 Jonne Arjoranta; Usva Friman, Raine Koskimaa, Frans Mäyrä, Olli Sotamaa, Jaakko Suominen, Tanja Välisalo https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2022-12-19 2022-12-19 1–3 1–3