Palaa artikkelin tietoihin Johdanto

Johdanto

Jonne Arjoranta, Pauliina Baltzar, Jani Kinnunen, Lilli Sihvonen, Heidi Rautalahti ja Tanja Välisalo

Pelitutkimuksen vuosikirja sai vuonna 2024 uuden toimituskunnan. Aiemmasta toimituskunnasta Usva Friman, Raine Koskimaa, Frans Mäyrä, Olli Sotamaa ja Jaakko Suominen väistyvät palveltuaan vuosien ajan vuosikirjan toimituskunnassa. Kiitämme aiemman toimituskunnan jäseniä menestyksekkäästä työstä pelitutkimuksen puolesta niin Pelitutkimuksen vuosikirjan parissa kuin muuten!

Uusi toimituskunta edustaa Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoja sekä Aalto-yliopistoa ja Kansallisarkistoa. Toiveena on, että uuden toimituskunnan myötä Pelitutkimuksen vuosikirja palvelee entistä paremmin kaikkia niitä tutkijoita ja aloja, jotka ovat tekemisissä pelien tutkimuksen kanssa.

Pelitutkimuksen vuosikirja sisältää tänä vuonna kaksi tutkimusartikkelia. Markku Reunanen, Tapani Joelsson ja Petri Saarikoski kirjoittavat tutkimusartikkelissaan “Commodoren varjossa – 1980-luvun tietokonepelaamista marginaalikoneilla” kaikista niistä muista koneista, joilla Suomessa pelattiin 80-luvulla. Kyselyn lisäksi artikkelissa käytetään aineistona tietokone- ja kerholehtien artikkeleita ja lukijakirjeitä. Artikkeli kuvaa, miten väärä konevalinta saattoi johtaa innokkaan pelaajan tilanteeseen, jossa käytännön mahdollisuudet pelaamiseen olivatkin vähäiset.

Jerkko Holmin “Lajimurroksia, kuolemia ja poikkeuksia – Nimihahmot urheilupelien tuotenimissä” käsittelee urheilupelejä ja tarkastelee erityisesti sellaisia pelejä, joita on myyty jonkun todellisen ihmisen nimellä. Madden NFL on ehkä tuttu nimi sellaisillekin, jotka eivät itse pelaa simuloitua amerikkalaista jalkapalloa, ratsastusurheilija Alexandra Ledermann ei välttämättä ole samalla tavalla tunnistettava nimi pelaajien keskuudessa. Urheilusta tunnettujen nimien tuominen peleihin tekee pelistä varmasti tunnistettavamman urheilun seuraajien parissa, mutta ratkaisuun liittyy kuitenkin riskejä, jotka toteutuivat ainakin Tiger Woodsin kielteisen julkisuuden yhteydessä.

Vuosikirja sisältää arvion Jaakko Suomisen kirjasta “Pajatsosta pöytätennikseen. Sotienvälisen Suomen pelit ja pelikulttuuri”. Nimensä mukaisesti kirja kuvaa suomalaista pelikulttuuria vuosien 1918 ja 1939 välillä. Silloiset uutuudet – kuten pöytätennis, jojo, fortuna ja mahjong – ovat monelle nykyisellekin pelaajalle tuttuja. Vähemmän tuttuja ovat ehkä silloiset lautapelit, kuten vielä vuonna 1918 julkaistut kolme eri lautapeliä Suomen sisällissodasta. Arvion mukaan teos “yhdistää onnistuneesti kulttuurihistorian ja pelitutkimuksen näkökulmat”. Arvion on kirjoittanut Tanja Välisalo.

Pelitutkimuksen vuosikirja julkaisee kolme pelitutkimukseen liittyvää lektiota: Isabella Auran “Tarinallistaminen ja roolit tukevat oppilaiden koulukokemusta sekä työelämätaitojen kehittymistä”, Katriina Heljakan “Ikiliikkuva leikki” ja Lauri Lukan “Pelimuotoisten digitaalisten mielenterveysinterventioiden käyttäjäkeskeinen suunnittelu”. Onnea kaikille väitelleille!