Uusia lähdelöytöjä Afrikan tähden historiaan
Katsaus
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
Tiivistelmä
Tässä katsauksessa esittelemme löytämiämme Afrikan tähti -lautapelin alkuvaiheen suunnitteluun mahdollisesti vaikuttaneita lähteitä. Käymme lyhyesti läpi näiden löytämiemme lähteiden taustat, ja liitämme lähteet tähän mahdollisesta jatkotutkimuksesta kiinnostuneiden käytettäväksi.
Avainsanat: lautapelit, historiakulttuuri, Afrikan tähti, kolonialismi
Abstract
This review introduces sources that could have influenced the early development stages of the Finnish board game Afrikan tähti. We will briefly discuss the background of these sources, and we include these sources for further research.
Keywords: boardgames, use of History, Afrikan tähti, colonialism
Syksyllä 2024 Derek Fewster törmäsi kuolinpesän selvityksessä vanhaan Mantšukuon karttaan, joka muistutti hämmästyttävästi ulkoasultaan Kari Mannerlan suunnittelemaa Afrikan tähti -peliä.1 Tutkittuamme tätä karttaa Derek Fewsterin luennoimalla pelitutkimuksen kurssilla, Eemeli Paukkonen löysi toisen Afrikkaa kuvaavan ruotsalaisen pelikartan, jonka ulkoasu myös muistutti samaa peliä. Päätimme täten tutkia lisää näitä vastaan tulleita karttoja ja näiden mahdollista yhteyttä Afrikan tähti -pelin alkuvaiheen suunnitteluun. Esittelemme nuo painetut karttapiirrokset tässä, lähinnä mahdollisina lähdejulkaisuina tulevalle tutkimukselle, sillä kummatkin kartat ovat vaikeasti löydettävissä verkosta. Kumpikaan piirroksista ei ole suomalaista perua, joten ei ole ihme, ettei niiden taiteellista merkitystä kuuluisaan peliin ole huomioitu.
Ensin mainittu Mantšukuon kartta on ilmeisesti levinnyt Suomeenkin hiukan yleisemmin kuolinpesän hajalöydön lisäksi. Kartta löytyy esimerkiksi Kansalliskirjastoon vuonna 1939 kirjatun, mutta nimettömästi lahjoitetun, Wakaki Manshū: shashin ni miru -nimisen teoksen (1938) irtonaisena liitteenä. Kyse on japanilais-mantšukuolaisesta kuvitetusta ja nelikielisestä propagandateoksesta (Wakaki Manshū 1938).2 Itse kartasta on painettu erikielisiä versioita eri maita varten ainakin saksaksi, italiaksi ja englanniksi. Emme kuitenkaan ole toistaiseksi havainneet muita kuin saksankielistä versiota minkään kirjan liitteenä, ja kartan yhteys teokseen on epäselvä.3 Sekä kuolinpesän että Kansalliskirjaston kartat ovat saksankielisiä, mikä 1930-luvulla oli Suomen oloihin itsestäänselvyys. Kartan saksalainen nimi on Mandschukuo die Schatzkammer (1938), ja siitä on ilmeisesti aivan suoraan lainattu lukuisia Afrikan tähden pelilaudan kuvallisia ratkaisuja.4
Alkuperäinen piirros ei ilmeisesti ole peli, mutta useimpia Afrikan tähden pelimekaniikkoja voisi hyvin helposti suoraan soveltaa siihen, kuten oheisesta kuvasta voi havaita. Lentoreittien ajatus on pidetty samana, junareittien mustat kohdat on muutettu pelissä kulkupisteiksi ja punaisia rautatieasemia on laajennettu kaupungeiksi pelin kiekkoja varten. Aarteita ja eläimiä sekä metsää ja nähtävyyksiä on kummassakin, ja kolonialistinen asenne raaka-aineita ja aarteita kohtaan on samantapainen. Vanhemmassa kartassa annetaan näistä joitain tilastotietojakin, kuten satamien kauppavolyymista ja luonnonvarojen tuotantomääristä. Mantšukuon kartassa on luonnonvarat kuten rauta, kulta, hiili, savi, siat ja silkki merkittyinä omilla kuvilla “aarrearkun” esimerkkeinä. Kartan arkkikoko (77,6 x 54,5 cm) on hyvin lähellä vanhaa kiinalaista SAC1-standardikokoa ja on näin hiukan alkuperäistä Kadonnut “Afrikan Tähti”-peliä (65,5 x 47,6 cm) suurempi. Mandschukuo die Schatzkammer -kartan alaosassa ilmoitetaan painopaikaksi Mantšukuo, mutta ilman vuosilukua, taiteilijaa tai muita tietoja.
Kysymyksenä on tietenkin, kuinka suoraan Mandschukuo die Schatzkammer on ollut vaikuttamassa Afrikan tähti -pelin suunnitteluun. Samantapaista graafista ilmaisua voisi hyvinkin olla myös toisaalla löydettävissä. Olimme yhteydessä Saksan peliarkistoon (Deutsches Spielearchiv), joka on osa Nürnbergin kaupunginmuseota (Museen der Stadt Nürnberg), ja saimme siellä työskentelevältä Sebastian Pfallerilta (2025) seuraavan vastauksen koskien kartan ulkoasua ja mahdollista käyttöä:
The map looks like it may well have been intended as a game board, although it’s entirely possible that the red dots simply mark important infrastructure hubs / railroad stations, and the design is a purely informational choice, e.g. for a children’s book. There are lots of travel games from the 1930s with a similar visual design, but not many with colonial settings; most games with colonial settings in our collection are from before the first world war and set in (or as a journey to) former German colonies in Africa or Asia; their covers, cards and game boards often depict railway or ship lines, animals and indigenous peoples, although only some of them use actual maps as game boards. The majority are quartet games or games of the goose with circular boards.
Tämä tutkimusmahdollisuus on olennainen, sillä ilmeisesti Afrikan tähden sisällöllistä alkuperää ei ainakaan voi tutkia vain suomalaiskansallisena ilmiönä.
Mandschukuo die Schatzkammer edustaa myös eri arvoja kuin Afrikan tähti, sillä japanilais- mantšukuolaiseen karttaan sisältyy eurooppalaiseen levitykseen tarkoitettujen painotuotteiden osalta pieni lisäkartta. Vaikka kartta painettiin Mantšukuossa, siinä on selvä saksalainen vaikutus, mikä myös mahdollisti sen leviämisen ajan Euroopassa. Oikeassa yläkulmassa heti otsikon alla on kuvattuna Anti-Komintern Staaten -sopimuksen maailma, mikä osoittaa kartan liittyvän Joseph Goebbelsin ja Kolmannen valtakunnan aloittamaan globaaliin propagandatyöhön.5 Alkuvuodesta 1939 sopimuksen kuului juuri karttaan merkityt Saksa, Japani, Japanin nukkevaltio Mantšukuo, Espanja, sekä Italia Pohjois- ja Itä-Afrikan siirtomaineen, eli näin Mantšukuon karttaan liitettiin natsismin, fasismin sekä imperialismin aatteita.6 Mikäli Afrikan tähti sai suoraan vaikutteita Mandschukou die Schatzkammer -kartasta, ei ole ihme, jos tämä haluttiin unohtaa myöhemmin.7
Kartan tarkka ajoitus on kuitenkin ongelmallista. Vanhin löytämämme kuvallinen maininta Mandschukuo die Schatzkammer -kartasta on Manshū Nichi-nichi Shimbun -nimisestä uutislehdestä jo 30.7.1938.8 Juuri saksankielistä karttaa ja erästä propagandistista postikorttia mainostetaan tässä huonolaatuisella valokuvalla, jossa Anti-Komintern Staaten -pienoiskartan lisäys on näkyvissä. Sopimus ei tällöin vielä sisältänyt Espanjaa tai Mantšukuota, joten kartta on ehkä ymmärrettävä japanilais-saksalaisena toiveajatteluna, joka toteutui, kun Espanja virallisesti allekirjoitti sopimuksen maaliskuussa 1939. Kartan epähistoriallisuus voi myös selittyä imperialistisella symboliajattelulla. Viisi maata Anti-Komintern -kartassa vastaavat myös Mantšukuon lipun viittä väriä ja mainoskuvaan valitun postikortin viittä tanssivaa kansaa. Kuvattu postikortti näyttää, kuinka yhteisvoimin koittaa uusi aika. Viisi kansaa yhdessä liitossa oli Mantšukuon kansallinen motto.
Manshū Nichi-nichi Shimbun -uutislehdessä olevan ilmoituksen japaninkielinen teksti kääntyy muotoon Matkamuistoja diplomaattiselle tehtävälle Eurooppaan. Mantšukuon teollisia kaaviokuvia ja postikortteja kolmella eri kielellä (Manshū Nichinichi Shinbun 1938). Ilmoituksen vasemmalla puolella olevassa lyhyessä uutisessa asiaan avataan tarkemmin. Kyseessä Mantšukuon Xinjingistä lähtevä diplomaattinen tehtävä Eurooppaan, jonka tarkoitus on tuoda tiettäväksi japanilaisvallan saavutuksia Mantšukuon alueella. Tehtävää varten diplomaatit ottavat mukaansa erilaisia tuliaisia, kuten karttoja sekä kortteja, jotka esittelevät Mantšurian alueen rikkauksia ja teollisuutta. Kyseinen kuva ei ole siis mainos, vaan osa uutista koskien propagandistista tehtävää Euroopan alueelle. Kartta on ilmeisesti sama versio, jota levitettiin Euroopassa ainakin kirjan liitteenä, ja päätyi näin Suomeenkin.
Toinen tuote, joka on liitettävissä Afrikan tähden alkuun, ajallisestikin sitä lähempänä, on Ruotsissa painetun ja jouluksi 1949 levitetyn Mors Julbrev -paketin osa. Mors Julbrev oli jouluina 1920–1992 ilmestynyt puuhapaketti, Bonnierin omistaman kustannusyhtiö Åhlén & Åkerlundsin sarjakuvaosaston Semicin tuote. Vuonna 1949 pakettiin kuului kiinnostava Afrika runt -niminen tuote (1949), jonka ohjesivulla mainitaan nimi Afrikaresan. Pelillä ei ole ollut minkään nimisenä muuta jakelutapaa kuin tuo tilauspaketin muoto jouluna 1949, joten pienpainatteena sen elinkaari jäi ilmeisen lyhyeksi. Peli muistuttaa Afrikan tähden vuonna 1951 julkaistua Kadonnut Afrikan Tähti -peliversiota niin ulkoasultaan, säännöiltään kuin sanalliselta kuvailultaan, minkä tekee sen vaikuttavuuden arvioimisesta itse Afrikan tähden suunnittelun taustalla mielenkiintoista ruotsalaista joulupakettia on ilmeisesti myyty Suomessa tai tilattu Suomeen. Afrika runt -pelin kuvittaja on tanskalainen Ulla Pihl (1902–1973). Peli on Afrikan tähteä yksinkertaisempi, lähinnä noppajuoksua valmista reittiä pitkin. Ajatuksena on kuitenkin poistua Euroopasta, kokea satunnaisia tapahtumia kaupungeissa ja seikkailun jälkeen palata Afrikasta takaisin alkupisteeseen, jolloin ensiksi palaava voittaa. Säännöissä on sekä lentomatkaa, venereittejä että “ökenrövare”, aavikon ryöstäjiä, jotka luovat ongelmia pelaajille. Alkuasukkaat ovat muuten sekä hyviä että pahoja ruotsalaispelin säännöissä. Afrikan tähdessä ei ole ihmissyöjiä, kuten Afrika runt -pelin Kongossa, mitä pelin sääntösivuilla kuvaillaan pelitapahtuman kautta. Erotuksena ruotsalaiseen peliin, Afrikan tähden asukkailla ei muutenkaan ole pelin narratiiville merkitystä. Paikkojen nimiliput, jotka muistuttavat vanhojen käsikirjoitusten tekstinauhoja, ovat samanlaiset kuin Afrikan tähdessä, vaikka valitut paikat suuressa määrin poikkeavat toisistaan peleissä. Kuvitettu maisemakuvaus ja sääntöjen Eurooppa-keskeinen maailmankuva ovat suoraan verrattavissa Afrikan tähteen, joka ilmestyi noin puolitoista vuotta myöhemmin.
Nämä kaksi aika satunnaisesti ilmi tullutta karttaa osoittavat ainakin, kuinka paljon pelien historiaan vaikuttaneita ja vielä yleisesti tuntemattomia painotuotteita voi olla vielä maailmassa, jos yrittää nähdä kansallista horisonttia kauemmas. Pidämme todennäköisenä, että muun muassa Afrika runt toimi suorana kimmokkeena Kadonnut “Afrikan tähti” -pelin suunnitteluun ja aiheeseen. Pidämme samoin todennäköisenä, että suuri osa suomalaisen pelin karttamekaniikasta ja yleisajatuksesta otettiin samoin Suomeen tulleesta Mandschukuo die Schatzkammer -karttajulisteesta. Vuoden 1951 lopputulos on sitten omansa. Taiteellisia vaikutteita on tietenkin muualtakin, ja itse pelimekaniikka on ilmeisesti kehitetty juuri Afrikan tähteä varten. Toivomme ainakin, että tämä tekstimme voisi lisätä keskustelua pelien monimutkaisista, tuntemattomista ja usein sattumanvaraisista kehitysvaiheista.
Kirjoittajien työnjako
Tekstin on laatinut DF. Sitä on kommentoinut ja sen oikolukemisesta on vastannut EP. Molemmat kirjoittajat ovat osallistuneet lähteiden etsimiseen, läpikäymiseen ja analysointiin.
Lähteet
Afrika runt. Osa kokoelmaa Mors Julbrev 1949. Åhlén & Åkerlunds, Stockholm 1949.
Manciu-Cuo vigoroso nei fotografi = Die junge Mandschurei in Bildern = Young Manchoukuo in pictures. 1938.
Mandschukou die Schatzkammer. 1938. Piirroskartta (71 MB). Osa kokoelmaa The Map Collections. University of Hawaii Library. https://hdl.handle.net/10524/84103. Viitattu 23.7.2025.
Manshū Nichinichi Shinbun, 1938.07.30 Edition 02, 2. Hoji Shinbun Digital Collection. Hoover Institution Library and Archives. https://hojishinbun.hoover.org/en/newspapers/mac19380730-02.1.2.
Pfaller, Sebastian. 2025. Sähköpostiviesti. 24.7.2025.
Viisi kansaa yhdessä liitossa. Postikortti.
Wakaki Manshū: shashin ni miru = Manciu-cuo vigoroso nei fotografi = Die Junge Mandschurei in Bildern = Young Manchoukuo in pictures. 1938. Manshu Teikoku Seifu/Imperial Government of Manchoukuo. Internet Archive. https://archive.org/details/JungeMandschureiInBildern/page/n1/mode/2up.
Mantšukuo oli Japanin keisarikunnan vuonna 1932 luoma nukkevaltio Koillis-Kiinan alueella. Nukkevaltio toimi koko toisen maailmansodan ajan vuoteen 1945, jolloin Japani antautui.↩︎
Teos löytyy myös Kansalliskirjastosta nimellä Manciu-Cuo vigoroso nei fotografi = Die junge Mandschurei in Bildern = Young Manchoukuo in pictures.↩︎
Verkon huutokauppaluettelot myyvät teosta useimmiten ilman karttaa.↩︎
Muutoin identtinen, mutta italiankielinen versio on nieltään Grande Manciu-cuo ricco in Tesoro ja englanninkielinen on nimeltään Great Manchoukou the treasure-house of the world. Saksankielisestä versiosta löytyi 2024 yksittäisiä huutokauppamainintoja Saksassa, ja ilmeisesti tämä kohdennettu painos on ollut suurin.↩︎
Joseph Goebbels mm. johti Saksan valtiollista Kansanvalistus- ja propagandaministeriötä, joka pyrki hallinnoimaan Saksan mediamaailman sisältöä vahvistaakseen kansallissosialismin sanomaa.↩︎
Kartasta puuttuu Unkari, jonka ajallisesti pitäisi olla mukana.↩︎
Mandschukou die Schatzkammer -kartta löytyy myös pienimuotoisena, Map of the full country -nimisenä, sisäiseen käyttöön vuonna 1939 painetun pienpainatteen The Rise of Manchuria, Complete 1 Volume takakannessa, mutta ilman Anti-Komintern -karttaa ja suurinta osaa teksteistä. Valokuvasisältö on eri kuin Wakaki Manshū: shashin ni miru -teoksessa, vaikkakin samantapainen. Nähty 23.7.2025 huutokauppaluettelossa Aucfan-huutokauppasivustolla https://aucview.aucfan.com/yahoo/p1097593716/.↩︎
Manshū Nichi-Nichi Shimbun oli Etelä-Mantšurian rautatieyhtiön toimittama uutislehti, jonka julkaiseminen loppui Japanin menetettyä Mantšurian alueen hallinta vuonna 1945.↩︎
Copyright (c) 2025 Eemeli Iikka Henrik Paukkonen, Derek Fewster

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.